Etätyö tuli ryminällä suomalaiseenkin työelämään muutamia vuosia sitten. Nyt monessa organisaatiossa mietitään, olisiko sittenkin parempi taas palata toimistolle ja kenties rajoittaa laajoja etätyöoikeuksia?
Ottamatta tässä kirjoituksessa kantaa nyt siihen, kannattaako ihmisiä pakottaa takaisin toimistolle, niin jos olet esihenkilö siinä roolissa, että se porukka pitäisi nyt kuitenkin motivoida sinne toimistolle tulemaan, niin pari vinkkiä mitkä voi ehkä auttaa:
Pelkkä määräys ei motivoi ketään. Etäarkea kun on eletty jo useita vuosia, on joukossa työntekijöitä, jotka ovat tulleet suoraan etätyöelämään ja joille tämä on ainoa tuttu tapa työskennellä. Lisäksi on ihmisiä, jotka ovat tehneet isojakin elämänmuutoksia etätöiden tuoman vapauden perusteella. Ja ihmisiä, jotka ovat vain jo tottuneet siihen, ettei töihin tarvitse kulkea, ja vuorovaikutukseksi riittää Teams-viesti silloin tällöin tai musta ruutu etäpalaverissa.
Työnantajalla on tottakai oikeus päättää työntekopaikka, mutta pelkkään direktio-oikeuteen vetoaminen tuskin johtaa kovin motivoituneisiin ihmisiin. Ymmärryksellä ja ihmisten johtamisen taidoilla voi menestyä paremmin.
Miksi? -tarinat:
Toimistoille palaamisen perinteiset perustelut: tarvitaan kohtaamisia, oppiminen, sparraus ja hiljaisen tiedon jakaminen tapahtuu toimistolla, kulttuuri rakentuu ja yhteishenki paranee, kun nähdään livenä jne.
Mutta mitä niiden takana on? Mikä se kuuluisa Miksi? -tarina on niissä yksilöille? Mitä just sun tiimissä toimiva ihminen voisi niistä löytää itselleen? Miksi sinne toimistolle kannattaa ja haluaisi tulla? Nämä tulisi tunnistaa, ja jos niitä ei ole, ne kannattaa rakentaa.
Kognitiivinen kolmio:
Tunteet, toiminta ja ajatukset ovat aina kytköksissä toisiinsa. Ja nämä kolme voivat yhdessä muodostaa negatiivisen tai positiivisen kierteen, ja ohjaamalla yhtä vaikutat toisiin.
Jos ajattelee, että ”Voi ******* kun pitää mennä toimistolla ja työmatkakin kestää puoli tuntia, ihan turhaa mennä sinne, ei mitään järkeä!!!”.
➡ Tällöin tottakai myös tunne on, että kaikki toimistolla on huonoa ja työelämä pilalla. Ja toiminta on tällöin flegmaattista tai ärsyyntynyttä ja äkkipikaista.
Jos taas ajattelisi, että ”Okei, tää on nyt näin. Joten etsin tästä mahdollisuuksia. Kokeilen nauttia uusista rutiineista. Laitan vaatteet ja aamupalan illalla valmiiksi ja teen aamuista helppoja. Kuuntelen autossa lempimusaa tai soitan ystäville kuulumisia. Tai kävelyt bussipysäkille nautin arkiliikuntana ja raittiista ilmasta. Kiva käydä välillä lounaalla ulkona ja itseasiassa ne työkaveritkin on aika jees, kiva tutustua niihin paremmin.”
➡ Fiilis on parempi, mieli ei näe pelkkiä esteitä ja ärsytyksiä, vaan mahdollisuuksia. Ja toiminta on aktiivisempaa ja itselle mielekkäämpää.
(Just joo ja nönnönnöö, voi joku ajatella, mutta kyllä me kaikki voidaan vaikuttaa siihen, miten ajatellaan, tunnetaan ja toimitaan. Ja jos joku tunne ja ajatus kuormittaa, harmittaa ja ottaa päähän, niin kannattaa muuttaa sitä jo oman hyvinvoinnin vuoksi.)
Fixed / Growth mindset:
Ihminen on kykenevä muuttumaan ja oppimaan uutta ja ajatteluaan voi keikauttaa suhtautumaan tähänkin muutokseen kasvun kautta. Vaikka ei itse ymmärtäisi syytä palata toimistolle, voisiko sen ottaa tarpeena oppia uuteen rutiiniin ja työskentelytapaan? Laajentaa omaa toimintamallia ja kokeilla uutta. Sen sijaan, että jumiutui ajatukseen siitä, että etätyö on ainoa oikea tapa ja arkea ei voi muodostaa mielekkääksi jos työpaikalla pitää käydä. Omaa arkeaan tulee tarkastella silloin uudelta kantilta, mitä muutos vaatii sinulta?
Osa nauttii haasteista, ja tästäkin voi luoda itselleen haasteen selvitä takaisin läsnätyöhön ja miettiä muutosta mahdollisuutena?
Hallinnan ympyrä:
Hallinnan ympyrässä keskiympyrässä on asiat, joihin voit vaikuttaa ja jotka voit päättää: Työntekopaikka ei välttämättä ole siinä, mutta oma asenne ja puhetapa on. Asia voi ja saa harmittaa, mutta kannattaa pyrkiä keskittämään huomio niihin asioihin, joita voit muokata. Miten saisit toimistoarjesta mahdollisimman toimivan ja hyvän kokonaisuuden itsellesi?
Keskiympyrässä on asiat, joihin voit vaikuttaa, mutta et voi päättää ja ulkokehällä asiat, joihin et voi vaikuttaa, etkä voi päättää. Ulkokehän asioihin ei kannata suunnata huomiota ja energiaa marmattamalla ja valittamalla, koska se vain kuormittaa sinua ja muita.
Mille kehälle työntekopaikka ja -tapa sinulla ja tiimissäsi menee? Kuinka paljon energiaa sen miettiminen vie työn tekemiseltä?
Valmentava johtaminen ja kannustaminen hyvän huomaamiseen:
Vaikka toimistolle paluu tuntuisi hankalalta tai ärsyttävältä, niin jos se on nyt pakko, niin valittamisen sijaan etsikää siitä positiivista. Tunnistakaa ne ihan pienetkin kivat jutut. Entä jos siellä oppiikin oikeasti jotain, tutustuu siihen työkaveriin paremmin ja tiimin kommunikointi paranee? Entä jos nauttiikin rauhallisesti lounaasta ja yhteisistä kahvitunneista, siitä että esihenkilö on lähellä, jos tarvitsee apua. Ja onko helpottavaa, että työt jää työpaikalle eikä odota kotona keittiönpöydällä?
Jakakaa avoimesti tuntemuksia ja oivalluksia, mutta älkää jääkö jumiin marmatukseen ja valittamiseen. Keskittykää kasvun ja mahdollisuuksien kautta asioihin.
Lisähuomiona myös, että esihenkilönä kannattaa myös olla hyvin tarkkaavainen tiimin ilmapiiristä. Jos valittaminen ja negatiivisuus valtaa keskusteluita, tulee siihen puuttua. See kuormittaa hyvin nopeasti enemmän kuin avokonttorit tai työmatkat.
Esihenkilönä voit olla tässäkin asiassa myös roolien ristipaineessa. Eli vaikka et itse kannattaisi läsnätyöhön paluuta, niin työnantajan edustajana vastuullasi on viestiä siitä kannustavasti ja positiivisesti, ja johtaa tiimiäsi tässäkin asiassa esimerkillä. Se ei välttämättä ole helppoa, mutta rohkeasti omaakin asennetta tarkkailemalla omat johtajuustaidot kehittyvät.
Ja kuten sanotaan, ”Rauhallisissa vesissä ei opita taitavaksi kapteeniksi”.
Jos aihe herättää ajatuksia, haluat sparrailla aiheesta tai kaipaat coachaavaa tai valmennuksellista tukea tähän tai muihin työelämän kiemuroihin, ole yhteydessä! Saat minuun yhteyden alla olevan lomakkeen kautta, numerosta 040 1691796 tai sähköpostitse paivi.kennila@solasta.fi.