Coaching apuna organisaatioiden tuottavuuteen ja yksilöiden parempaan työnhallintaan ja hyvinvointiin.
Coaching apuna esihenkilö- ja johtamistyössä, sekä sen hyödyt ovat paljon puhuttu aihe, joka kiinnostaa organisaatioissa koko ajan enemmän ja enemmän. Monia kuitenkin edelleen pohdituttaa, onko coachingista aidosti hyötyä? Ja miten coaching toimii?
No mitä coaching on?
Yksinkertaistettuna coaching on prosessi, jossa asetetaan asiakkaalle henkilökohtaiset tavoitteet saavutettavaksi työelämän haasteisiin tai tavoitteisiin liittyen, ja näitä tavoitteita lähdetään coachin, eli valmentajan, tuella saavuttamaan. Prosessi aloitetaan kartoittamalla nykytilannetta ja mahdollisuuksia tavoitteiden edistämiseksi, luomalla konreettinen toimintasuunnitelma ja seuraamalla sen edistymistä aktiivisesti coaching-tapaamisissa.
Coaching ei ole konsultointia, valmiiden vastausten antamista, asiakkaan neuvomista tai asioiden päättämistä hänen puolestaan. Coachattavalla, eli valmennettavalla, on aina aktiivinen rooli asioiden pohtimisessa, mahdollisuuksien kirkastamisessa, sekä ennen kaikkea hyvien toimintamallien viemisessä omaan työarkeen ja niiden toimivuuden aktiivisessa reflektoinnissa. Coaching-tapaamisissa luodaan suunnitelmat ja seurataan niiden edistymistä, konkreettinen edistäminen ja suunnitelmien toteutus tapahtuu arjessa tapaamisten välillä.
Avointen, coachaavien kysymysten kautta valmentaja auttaa asiakastaan löytämään realistisia vaihtoehtoja työnhallinnan, omien esihenkilö- ja johtamistaitojen kehittämiseen tai tietyn tavoitteen saavuttamiseen ammatillisesti tai omassa asiantuntija- tai johtamisroolissaan.
Coachingin vaikuttavuuden on suomalaisessa Pro Gradu -tutkielmassa tutkittu perustuvan mm. juuri menetelmän henkilökohtaiseen luonteeseen, tavoitteisiin sitoutumiseen ja menetelmän päämäärätietoisuuteen (Hietanen, 2012). Kirjassa Jokainen tarvitsee mentorin (Ristikangas, Clutterbuck & Manner, 2014) kirjoittajien pohdinnoissa mentoroinnin, tuutoroinnin, coachingin ym. välillä huomioidaan coachingin rooli nimenomaan itseymmärryksen lisääjänä, jossa asiakkaan rooli on oppilaan sijasta oppija, jonka tulokset näkyvät tietojen sijaan taitoina ja suorituksessa. Tämä on erittäin hyvä huomio ja kuvaa hyvin coachingin suhdetta muihin ohjausmuotoihin.
Ammattitaitoisten ohjausmenetelmien avulla coah tukee asiakastaan toimintasuunnitelman toteuttamisessa ja hyvien käytänteiden viemisessä arkeen. Coachaus on aina henkilökohtainen prosessi, tavoitteet ja toimintasuunnitelma rakennetaan yhdessä tukemaan juuri kyseisen valmennettavan omaa henkilökohtaista kehittymistään.
Hyvien toimintamallien ja uusien käytänteiden vieminen arkeen tapaamisten välillä on coaching-prosessissa tärkeässä roolissa. Meistä kuka tahansa voi lukea kymmeniä, vaikka satoja, johtamisoppaita, kuunnella podcasteja ja opetella teesejä. Mutta jos ei niistä löydettyjä oppeja ja työkaluja vie omaan arkeen ja juurruta omaan toimintaan, ei niistä ole mitään hyötyä itselle (muuta kuin, että voi kuulostaa kirjaviisaalta keskusteluissa).
Me kaikki myös useimmiten tiedämme jo valmiiksi kyllä, millaisia ne hyvät käytänteet, toimiva esihenkilötyö, tehokas ajanhallinta ja kokonaisvaltainen työnhallinta olisi, mutta oma arki voi keskittyä ad hoc -maisesti tulipalojen sammutteluun, jolloin aika ja mahdollisuudet näihin asioihin syventymiseen ja pohtimiseen on vähissä.
Coaching-prosessissa yksi tärkeimmistä ominaisuuksista ja hyödyistä on myös rauhallinen, luottamuksellinen keskustelu, aika ja tilaisuus pysähtyä oman itsensä ja oman työnsä sekä sen tekemisen tapojen äärelle. Kuinka usein sinulla tulee itsenäisesti pysähdyttyä reflektoimaan omaa työarkea, kehittämistarpeita, tavoitteita ja toimintasuunnitelmia kesken työarjen?
Mitä hyötyä coachingista on?
Kuten edellä mainitsin, coaching auttaa asettamaan ja saavuttamaan omaan työhön relevantteja tavoitteita, pysähtymään ja reflektoimaan rehellisesti omaa tapaa toimia esimerkiksi esihenkilönä tai johtoryhmän jäsenenä, sekä kehittymään roolissa jatkuvasti, hallitsemaan paremmin työtään ja aikaansa laadukkaammin.
Coachattavat itse nostavat usein palautteissaan esiin sen, kuinka voivat paremmin ja työ on selkeämpää, jolloin he ovat myös organisaatiolle tuottavampia ja tehokkaampia työntekijöitä.
Coaching ei ole terapiaa, joten vaikka aiheita ja tavoitteita luodaan menneeseen peilaten, tähdätään coaching-prosessissa aina eteenpäin. Ammattitaitoinen ja asiantunteva coach ei myöskään neuvo asiakkaita liikaa. Sparraus- ja mentorointityyppisessä keskustelussa coach voi jakaa hyviä käytänteitä ja ehdottaa asiakkaalleen toimintamalleja ja erilaisia tapoja tai menetelmiä. Puhtaassa coachingissa kuitenkin valmentaja ja asiakas saavuttavat tavoitteet täysin asiakkaan omien huomioiden ja oivallusten kautta; coach tukee ja ohjaa avoimin, asiantuntevin kysymyksin ja asiakkaan oman pohdinnan kautta vaihtoehdot kirkastuvat ja vastaukset löytyvät.
Henkilökohtaista valmennusta itselle hakiessa, on hyvä pohtia, millaista tukea tai ohjausta tarvitsee? Ammattitaitoiset, koulutetut ja sertifioidut coachit osaavat myös neuvoa ja suositella asiakkaalle oikeanlaista palvelua tarpeista ja tavoitteista riippuen.
Vaikka coaching on henkilökohtainen prosessi, ja tähtää ihmisen omaan kehittymiseen, on valmennuksesta saatu hyöty kuitenkin useimmiten tätä laajempi: Coachattavat usein vievät oppejaan mielellään valmentavan johtamisen kautta myös tiimeilleen ja kollegoilleen, jolloin hyödyt moninkertaistuvat organisaatiossa. Sen lisäksi, kuten aiemmin mainitsin, useimmiten coachattavan henkilön tuottavuus ja tehokkuus työssään paranee, koska tehdään oikeita asioita oikealla tavalla.
Coachingista on toki valtavaa hyötyä myös yksinyrittäjille, tai muille, kenellä ei ole suoraa tiimiä tai kollegoja, joille hyviä käytänteitä jakaa. Kehitys tapahtuu omissa toimintamalleissa, mindsetissä ja tekemisen tavoissa ja tavoitteellisuudessa.
Miksi coaching?
Coachingin voidaan nähdä olevan paitsi erittäin tehokas, myös hyvin taloudellinen tapa parantaa työntekijöiden hyvinvointia, esihenkilötaitoja ja henkilöstön tyytyväisyyttä.
Päivi Kupias nostaa kirjassaan Työnohajus ja coaching – Tukea työssä onnistumiseen (2022) esiin, kuinka tutkimusten mukaan coachingiin sijoitettu rahallinen panos maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti. Toki Kupiais tuo esiin myös sen, että coachingista saadut hyödyt ovat niin moninaisia, että ne eivät välttämättä näy suoraviivaisesti vaan välillisesti.
Itseni on helppo yhtyä tähän, saamani asiakaspalautteet korostavat usein nimenomaan kuormituksen ja sitä kautta sairauspoissaolojen vähenemistä, työn tehokkuuden lisääntymistä ja selkeämpää työnhallintaa sekä esimerkiksi tehokkaampaa tavoitejohtamista organisaatiossa.
Sairauspoissaolot ja työntekijävaihtuvuus vähenevät, kun työn kuormitusta vähennetään hallitusti coachingin avulla ja työn tekemisen tapoja optimoidaan yksilölle sopivalla tavalla.
Harkitessaan miksi valita coaching tai miksi tarjota coachingia ohjausmuotona esimerkiksi esihenkilötyön tai johtoryhmätyöskentelyn tueksi kannattaa konkreettisten, yksilö- ja tiimikohtaisten hyötyjen lisäksi huomioida sen vaikutus myös työnantajamielikuvaan: reilusti suurin osa, ellei jopa kaikki, coachaukseen osallistuvista asiakkaistani ovat olleen erittäin tyytyväisiä siihen, että työnantaja on tarjonnut heille sellaisen mahdollisuuden ja sitä kautta ovat kertoneet myös olevansa sitoutuneempia työnantajaorganisaatioon ja kokevansa olevansa merkityksellisiä – tärkeitä työnantajalle. Ja me kaikki haluamme kokea olevamme tärkeitä.